Vaikuttamiseen kuuluu vastuu.
Yksilönvapautta ja itsemääräämisoikeutta on saada yksilön päättää omasta terveydestään ja halutessaan esimerkiksi kieltäytyä hoidosta. Jokaisella on vapaa oikeus uskoa mitä haluaa, parhaassa tapauksessa se tuo jotain hyvää ihmisen elämään, oli vaikutus sitten lumetta tai ei. Uskon itsekin henkilökohtaisella tasolla joihinkin asioihin, jotka menevät ”huuhaan ja hömpän” puolelle. Silti ei tulisi MIELEENKÄÄN alkaa näitä omia uskomuksia levittämään faktoina tai terveystietona. Näin toimittaessa ei ole kyse enää yksilön vapaasta ajattelusta, vaan on tehty tietoinen päätös vaikuttaa muihin ja kuvaan astuu tällöin myös vastuu. On vaarallista, vastuutonta ja epäeettistä väittää todetuiksi faktoiksi jotain, josta ei ole mitään näyttöä, on puutteellista näyttöä, osatotuuksia tai tietoa, joka on virheellistä tai valheellista. Pahimmillaan mutu- tai uskomuspohjaiseen tietoon pohjaamalla vaarannetaan suoraan tai välillisesti ihmishenkiä tai herätetään toivoa, joka osoittautuukin myöhemmin humpuukiksi.
Tästä haluan erottaa ajatukset ja mielipiteet, joihin jokaisella on vapaus ja niitä on sellaisina esille tuotuna myös oikeus esittää. Parhaimmillaan erilaiset ajatukset ja näkemykset tuovat uudenlaisia lähestymistapoja kokonaisuuksiin ja laittavat terveesti kyseenalaistamaan myös omia ajatusmalleja. Kaikkeen kannattaa suhtautua järkevällä analyyttisellä kriittisyydellä.
Eliniänodote on länsimaissa korkea. Tähän on vaikuttanut moni asia ulkoisista oloista ravitsemukseen. Valtava merkitys on kuitenkin myös nykytieteen saavutuksilla. Ilman näitä meistä moni olisi kuollut jo moneen kertaan. Jatkoaikaa on saatu lähtien kansallisesta rokotusohjelmasta ja neuvolatarkastuksista tai seulonnoista. Suomi on näistä monessa poikkeuksellisen hyvässä pisteessä, kiitos tutkitun tiedon ja sen hyödyntämisen.
Kuten todettu, on kaikkeen järkevää suhtautua terveellä skeptisyydellä. Suomessa ylilääkitään, sen voi nähdä etenkin vanhusten kohdalla. Lääkkeettömiä keinoja tulee miettiä ensisijaisina, ne ovat edelleen tärkeässä roolissa myös lääkkkeellisen hoidon ohella. Kaikista lääkkeistä voi tulla haittoja, osa harmittomampia, osa vakavampia. On kuitenkin perusteltua ja välttämätöntä hoitaa lääkkeellisesti tiettyjä sairauksia ja tiloja, joihin ei pystytä ollenkaan tai riittävästi vaikuttamaan muilla keinoin. On syytä kiinnittää huomiota elintapoihin niiden tukiessa terveyttä ja ennaltaehkäistessä tiettyjä sairauksia. Siltikään tämä ei aina yksistään riitä. Osa sairauksista saadaan synnynnäisinä ja perimän mukana. Erilaisten geenien aktivoitumiseen voidaan tiettyyn pisteeseen saakka pyrkiä vaikuttamaan omalla toiminnalla, osaan taas ei voida vaikuttaa ja osa tekijöistä on täysin tuntemattomia. Yleensä myös vaikuttimia on lukuisia samanaikaisia. Genetiikassa merkitystä on myös dominoivien ja resessiivisten eli ”väistyvien” geenien toiminnalla yksilön käyttäytymisen sijaan. Geeniperimässä saatu punatukkaisuuskin voi jo yksistään vaikuttaa esimerkiksi anestesia- ja kipulääkeaineiden vasteeseen elimistössä. Eri etnisyystaustoilla on erilaisia terveysvaikuttimia sekä hyvässä että pahassa. Joskus taudin synty on primääri eli ”suora”, joskus taas sekundaarinen eli ”epäsuora”, jonkun toisen sairauden tms. aiheuttama tai ketjureaktio.
Immuniteettia tukeakseen on aina syytä huolehtia terveellisistä elintavoista. Immuniteetti ei kuitenkaan ole missään tapauksessa yksinkertainen asia, vaan monen tekijän monimutkainen kokonaisuus. On ensilinjan ja toisen linjan puolustusjärjestelmää, joihin osallistuvat monet elimistön toiminnot ja solut. On spesifistä, epäspesifistä, luontaista ja opittua immuniteettia. Elintavoilla voidaan vaikuttaa tiettyyn rajaan saakka ja tiettyjen taudinaiheuttajien kohdalla, mutta joidenkin kohdalla se ei riitä. Virus ja bakteeri ovat myös kaksi täysin eri asiaa ominaisuuksistaan ja käytöksestään lähtien, sen vuoksi viruksiin ei tehoa antibioottihoito.
Omasta kirjahyllystä löytyy kirjallisuutta yrteistä ja muista luonnollisemmista keinoista. Puolestapuhun kaikkien luonnollisempien, tutkittujen keinojen puolesta, silloin kun se on perusteltua ja turvallista. Luontaistuote ei silti ole automaattisesti turvallinen tai vaikuttava. Luontaistuotteisiin tulee suhtautua samoin kuin lääkkeisiin, on punnittava haitat ja hyödyt. Luontaistuotteet kuuluvat lisäksi elintarvikelain alaisuuteen, niiden sääntely ja tutkimus on vähäisempää. Osasta luontaistuotteita löytyy oikeasti tutkittua dataa sekä näyttöä niiden tehosta. Silloinhan niiden käyttö suositusten mukaan ei ole ongelma. Kuitenkin monen aineen/tuotteen vaikutuksista ei ole mitään näyttöä, niiden teho on olematon tai ne ovat jopa hyvin vaarallisia. Osalla terapeuttinen leveys on kapea, otetaan yhtenä esimerkkinä sormustinkukka, josta saadaan sydänlääkkeenä käytössä oleva digitalis eli Digoxin ja mäkikuisma, joka voi aiheuttaa hengenvaarallisia yhteisvaikutuksia mm. mielialalääkityksen kanssa. Osa valmisteista voi aiheuttaa sikiövaurioita ja (lääkkeiden tapaan) aiheuttaa vaarallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkitysten kanssa, kuten todettu. Luontaisemman, hyvääkin terveydelle tuovan, tuotteen vaikutus elimistössä voi olla suuri ja pitkäkestoinen. Tämän vuoksi vaikkapa omega3-valmiste tulee tauottaa reilusti ennen suunniteltua leikkausta, sen lisätessä vuotoriskiä. Samasta syystä tätä lisäravinnetta ei suositella ollenkaan henkilöille, joilla on jokin veren hyytymistä heikentävä sairaus.
Jokaisella on vapaus ajatella itsenäisesti, tuoda esille mielipiteitään, hoitaa (tai olla hoitamatta) itseään haluamallaan tavalla, mutta tahallinen uskomuksiin perustuvan tiedon levittäminen tutkittuna tietona, joka vaikuttaa muiden terveyteen ja turvallisuuteen ei ole ok.