Huolehdi itsestäsi, Osa 1 – Positiivinen psykologia ja armollinen kehonkuva

Kesä on ihanaa aikaa ja se oli myös koronan suhteen rauhallisempaa antaen pienen hengähdystauon, ainakin osalle. Korona-ajan kanssa tai ilman, on tärkeää huolehtia itsestä kokonaisvaltaisesti. Terveys on yksi niistä asioista, joiden tulisi olla hyvin korkealla prioriteettilistalla. Me helposti pidämme sitä itsestäänselvyytenä, kunnes on oikea uhka menettää se osittain tai kokonaan. Paras vaihtoehto on tietysti ideaalitilanne, jossa noin pahaan pisteeseen ei koskaan päädytä, mutta elämähän ei tunnetusti ole aina ideaalitilaa ja kaikkea ei voi edes valitettavasti ennaltaehkäistä. Paljon on silti tehtävissä, jotta jatkossa pystyisit elämään ja voimaan paremmin. Monen ongelman syntyä on mahdolllista ehkäistä tai jo olemassa olevaa helpottaa tai poistaa kiinnittämällä huomiota omaan toimintaansa ja elintapoihinsa.

Monella elintapamuutoksesten teko voi alkaa tökkiä ja jäädä koskaan aloittamatta ensimmäisenä mieleen tullessa erilaisia tiukkoja sääntöjä, kieltolistoja, kaiken kivan kieltämistä ja loputonta rääkkiä. Onneksi tiedon lisääntyessä ja näkemysten senkin myötä muuttuessa voi asiaa lähestyä hieman toisella tavalla. Se on nimittäin positiivinen psykologia.

Oletko esimerkiksi koskaan kokeillut tiukkoja laihdutuskuureja? Minä olen, koko elämäni aikana lukemattomia kertoja ja inhoan ikuisesti selleriä, kiitos 90-luvun ”syö pelkkää sellerikeittoa ja laihdu nopeasti” -kuurin. Moni painonsa kanssa taistellut on hyvin usein yrittänyt laihduttaa lukuisia kertoja, mahdollisesti onnistuenkin. Mutta paino nousee monella myös takaisin ja näin alkaa jojoilu. No mikä siinä laihdutuksessa on niin vaikeaa, syöt vaan vähemmän ja liikut enemmän, jos vieläkään ei toimi niin syö vielä vähemmän ja liiku sitäkin enemmän. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan kaikilla toimi?

Lähdetään ihan ensimmäisenä miettimään tapaa lähestyä asiaa. Painonhallinta ja laihduttaminen ovat mielestäni kaksi eri asiaa. Painonhallinta nimensä mukaisesti ilmaisee kyvystä hallita painoaan, jotta se ei heittele äärimmäisyyksiin ilman kontrollia ja tälle on monia terveydellisiä perusteita, ihan vaikkapa vain siksi että terveydelle suotuisat elintavat vaikuttavat paljon terveyteemme ja jo itsessään myös edistävät painonhallintaa. Ja tiedän itsekin kokemuksella, että tietyn rajan ylittäessään paino alkaa lisäksi tuntumaan voinnissa. Se eimerkiksi lisää työtä hengityselimissä, verenkierrossa ja voi aiheuttaa kipuja. Geeneillä on tutkitusti paljon vaikutusta yksilön kehon rakenteeseen ja painoon, mutta voimme silti usein vaikuttaa siihen, ettei se nouse äärimmäisyyksiin ja ovatko muut terveytemme ja hyvinvointimme tekijät millä mallilla.

Painoindeksi on yksi mittaristo määrittää painoa terveyden mittarina, mutta se on vain yksi tekijä suuremmassa kokonaisuudessa. Se ei esimerkiksi kerro mitään siitä, mistä tuo paino koostuu tai muista ihmisen terveyden tekijöistä. Paino on yksi osatekijä laajan terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisuudessa, jossa myös yksilöiden ”normaali” voi vaihdella suurestikin. Optimaalinen painoindeksi ei yksittäisenä kerro muuta ihmisen terveydestä, hoikka ihminen voi elää hyvin epäterveesti, kehonkoostumus olla rasvapainotteinen. Ihmisten luontaisessa kehon olemuksessa on isoakin luontaista vaihtelua. Anorektikoksi haukuttu voi olla luonnostaan hyvin hoikka, kun taas toinen jykevämpi. Ihminen on paljon muutakin kuin paino ja joskus ylipaino painaa terveysajattelussa vähemmän vaakakupissa, jos toisella puolella on ihmisen mielenterveys. On myös joitain sairauksia ja lääkityksiä, jotka voivat vaikuttaa painoon, näläntuntemukseen tai aineenvaihduntaan.

Kehopositiivisuuden näkökulmasta kaikenlaisilla kehoilla (ja ihmisillä) on oikeus olla olemassa ilman häpeää. Painosta ja koostaan huolimatta jokaisella on oikeus tuntea itsensä hyväksytyksi, kauniiksi/komeaksi tai pukeutua seksikkäästi halutessaan ilman häpeää. Nauttia rantapäivästä bikineissä. Kehopositiivista näkemystä on kritisoitu lihavuutta ihannoivaksi. Väärin. Kehopostiivisuudessa pyritään pois syyllistämisen ja häpeän ilmapiiristä, joka on omiaan ruokkimaan vetäytymistä pois kivoista ja tärkeistä tapahtumista. Myös sieltä lenkkipolulta ja kuntosalilta. Kehopositiivisuus ei ole millään tavalla vastakkain painonhallinnan ja terveellisiin elämäntapoihin pyrkimisen kanssa. Sen tarkoitus on irtautua ikuisen laihduttamisen kulttuurista, jossa hyväksytään vain tietynlaisia kehoja. Tavoitteiden tulisi olla terveyslähtöisiä, ei ulkonäkö- tai painoindeksikeskeskeisiä. Terveyttä ja terveystekoja tulisi lähestyä positiivisen kautta, ei nöyryyttämällä. Se on yksinkertaisesti psykologiaa, mielelle ja alkukantaiselle selviytymisvietillemme on oppia tekemään asioita, joista saamme positiivisia kokemuksia ja välttää asioita, jotka ovat negatiivisia tai uhkaavia. Voimme saada välittömiä fyysisiä ikäviä reaktioita, kun jokin asia mielessämme yhdistyy negatiivisiin kokemuksiin. Piilotajuntamme, jossa suurin osa ajatuksistamme on ilman että itse edes tiedostamme niitä, ohjaa meitä hyvin paljon huomaamatta erilaisten kokemusten kautta.

Elintapamuutosten tai terveellisen elämäntavan noudattamisen tulee olla jotakin positiivista. Jotakin lisää tai parempaa, ei nälkää, mautonta ruokaa ja oksennus suussa rehkimistä anteeksi pyydellen omaa olemassaoloaan. On eri asia pyrkiä kehittymään ja haastamaan itseään riittävästi kuin itsevihan vuoksi rankaista itseään. Tässä kohtaa kuvaan astuu kehopositiivisuuden sanoma rakastaa itseään sellaisenaan, ansaiten myös muiden hyväksynnän. Asioiden tulee tapahtua myös OIKEISTA SYISTÄ: Jos laihdutat itseäsi rangaistuksena peilikuvasta tai vaatekoosta, teet sen negatiivisen kautta ja kun terveyden sijaan keskitytään ulkoiseen olemukseen, ei ”terveysteko” olekaan välttämättä terveydelle hyväksi lainkaan, pahimmassa tapauksessa tavoitteeseen pyritään pääsemään terveydelle hyvin vaarallisin keinoin. Jos hakeudut normaalipainoon tietyllä dieetillä, niin paino palautuu kun kuuri on ohi. Elämäntavat vaativat osakseen pysyyvyyttä ja rutiinia. Saatat hyvinkin viikolla valita lounassalaatin pitsan sijaan, jos sinua kiinnostaa terveytesi, mutta ulkonäkökeskeisessä ajattelussa paino hallitsee sinua ja syömistäsi, kun sen tulisi olla päinvastoin. Voi jopa olla, että ruuan epäterveellisyydellä tai ravintoarvoilla ei ole mitään merkitystä, kunhan kalorimäärä on rajoitettu. Tai painonpudotuksen jälkeen alat syömään kuten ennen dieettiä ja kuuri ei luo mitään muuta pysyvää kuin aineenvaihdunnallisia ja hormonaalisia ongelmia, psyykkisistä haitoista ja syömishäiriöistä puhumattakaan. Tilaa tulee elämässä olla myös nautinnoille ja armollisuudelle, sopivassa suhteessa niihin arjen salaatteihin.

Kun asioita taas lähestytään positiivisen kautta, riittävän kauan tätä aivojen (ja kehon) mielestä positiivista tapahtumasarjaa toistamalla mielemme alkaakin ehdollistua ja oppia uutta, alamme kokemaan tietyn rutiinin arkipäiväisenä, kohtuutonta vaivaa vaatimattomana tapana. Oikeilla valinnoilla, taas positiivisen kautta ajatellen, voikin käydä niin, että jokin aiemmin vastenmielisyyttä aiheuttanut asia, onkin nyt jotain, jota HALUAT tehdä. Hyvä esimerkki tästä on liikunnan lisäämisen näkökulmasta on oikean tavan, määrän ja tavoitteiden miettiminen. Mitä olisi sellainen liikunta, jota sitä HALUAISIT tehdä? Entä millä tavalla ja missä? Yksin vai seurassa? Mihin vuorokaudenaikaan? Me olemme kaikki yksilöitä, ja meillä on erilainen tausta, erilaisia intohimoja ja asioita, joista nautimme. On ihmisiä, jotka kokevat pääsevänsä ylös ainoastaan sillä että on joku toinen ”ruoskimassa” tekemään, toiselle tämä tuottaa päinvastoin ongelmia tai kuuriluontoisen rääkin.

Avainasemassa onkin ihmisen terveyttä ja hyvinvointia tarkasteltaessa sekä terveyden lisäämisen tavoitteita luotaessa yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus. Ihmiselimistö on uskomattoman monimutkainen, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. On hämmästyttävää, kuinka samanlaisia ja samaan aikaan niin erilaisia kaikki olemme.

Jatketaan ensi viikolla lisää samasta aiheesta.

Ihanaa loppuviikkoa 🙂